Ennen joulua kävin ostamassa uuden tummanharmaan kulmasohvan sohvaliikkeestä. Vanha sohvakalustomme on aikansa elänyt ja joutaa jo pois. Uusi kulmasohva saapuu tehtaalta tammikuun puolenvälin paikkeilla, joten enää ei ole kauan, että saamme istua upo-uudella sohvalla. Hieman extraa maksoin kankaasta, joka on erityisesti suunniteltu perheisiin, jossa on eläimiä. Tuon kankaan läpi ei kissankynnet mene (eikä koiran, eikä papukaijan..)! Myyjä antoi minun kokeilla meneekö terävät esineet kankaan läpi ja piti todeta, että eivät ne menneet. :)

Ennen joulua etsin lumisadepalloa ja sitä ei helposti löytynytkään! Lopulta S-marketista löysimme pienen lumisadepallon, jossa oli Joulupukki, joulukuusi ja poro pallon sisällä ja pallon jalustaa koristivat pienet helisevät kulkuset. Pojat ilahtuivat kovasti lumisadepallosta ja minua se muistuttaa lapsuudestani, jolloin lumisadepallot olivat jouluisin yleisiä.

Meidän Joulu oli tehty koristellusta joulukuusesta, kynttilöistä, tuoksulyhdyistä, ihanilta tuoksuvista hyasinteista ja muista joulukukista, pipareista, hedelmä- ja taatelilakuista, jouluhalosta, joulusukista, joulupuurosta ja lumesta, joka ehti jouluksi. Annoimme rahaa poikien kanssa Pelastusarmeijan joulupataan ja vanha rouva, joka oli lippaan vartijana sanoi pojille, että rahan laittaminen lippaaseen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Niin totta! Toivottavasti kaikki saivat hyvän joulun. Edes ruuan osalta.

Joulu oli tässä perheessä täynnä rauhaa, hyvää ruokaa, Joulupukin odotusta ja lopulta lahjoja, joita lapset odottivat kovasti. Tv:stä piti ehdottomasti katsoa Lumiukko ja Samu-Sirkan joulutervehdys. Illalla saunottiin ja oma iltani vierähti lukiessa eniten toivomaani lahjaa nimittäin Reza Aslanin Kapinallinen-kirjaa. Tuo kirja on mahtava historiapläjäys hyvin tiivistettynä. Silti kirjan lukeminen vaatii historiantuntemusta Rooman ja Lähi-idän osalta, muulloin se ei avaudu täysin. Toivon, että Reza Aslan kirjoittaisi kirjalle jatkoa joskus tulevaisuudessa.

Pojat saivat lahjoja paljon ja isommat mukulat myös ja lapset viettivätkin leikkien, pelaten ja lukien koko aattoillan. Minä ja mies saimme rentoutua ihan rauhassa. :)

Joulun jälkeen pojat nauttivat lumesta pulkkaillen ja leikkien. Kävivät metsäretkelläkin luonnonpuistossa ja W hiihti elämänsä ensimmäisen kerran. Hiihto sujui ihan hyvin ensikertalaiseksi. Pari kertaa poika makasi maassa sukset ristissä tai kaatui pyllylleen, mutta aika pitkään pysyi myös pystyssä. D olisi myös lopulta hiihtänyt, mutta taas oli pojan jalka kasvanut ja hiihtomonot eivät mahtuneet.

Uusi vuosi vaihtui ja lapsia varten tuli ostettua raketteja. Sää oli muuttunut huonoksi ja joka paikasta lumet sulivat pois.

Söimme illalla nacholaatikkoa ja hot dogeja kokiksen kera ja illemmalla minä ja mies korkkasimme shampanjan ja pienet miehet korkkasivat uudet kokikset. Söimme sipsiä ja suklaata, joten ähky oli (taas). W ja D iloitsivat raketeista ja vuosi vaihtui naapurit vierellämme vuoteen 2015. Raketit olivat kyllä taas kauniita ja niitä oli ilo katsella omiemme ohella.

Seuraava juhla onkin tammikuun kuudes päivä, jolloin D täyttää jo 7 vuotta! Lahjaksi hän toivoo Silppuria, mutta olen jo kertonut että hän luultavimmin saa uudet hiihtomonot ja luistimet, koska vanhat ovat taas jääneet pieniksi.