Viikko mennyt ihan kivasti. Firman verkkosivuvt alkavat olla valmiita, logo on valmis ja käyntikortit. Vielä pitäisi saada kirjoitettua sisältöä verkkosivuille suomeksi ja englanniksi. Onneksi siinä ei kauan nokka tuhise. :)

Keskiviikkona oli tarhassa Danielin VASU-keskustelu ja samoilla linjoilla ollaan tarhan kanssa. Hienosti Danielilla menee ja on saanut paljon ystäviä sekä käyttäytyy hyvin. Daniel oli tälläkin viikolla torstaina pois tarhasta kuumeen takia ja Wilbertkin sai olla kotona vauvailemassa siitä syystä. Tänään sitten taas tarhalla hyppäsi syliini iloinen poikani ja toinen taapersi nauraen vauhdilla vastaan. Tarhalla hoitajat puhuivat kanssani kuinka samannäköisiä poikani ovat ja totta puhuvat. :)

Kissat ovat olleet viikolla oikealla terminaattorituulella. Kukkia kaatuu "ihan vaan vahingossa", lautasilta yritetään varastaa ruokaa, rallia juostaan puoli yötä.. Iltaisin kun nukutan Wilbertiä niin toinen tulee tahallaan naukumaan viereen ja eihän Wilbert silloin nukahda. Jännä juttu, että noin vanhoilla kissoilla sitä energiaa riittää ja riittää ja riittää..

Lapsilta on sadellut joululahjatoiveita, eikä mitään halpoja lahjoja toivota.. Daniel haluaa autoradan ja kaukoputken, poikapuoli ison läppärin, tytärpuoli järjestelmäkameran ja Wilbert on kiinnostunut kilpikonnista. Mieheni vanhemmat ovat ilmeisesti lupailleet tytärpuolelle järjestelmäkameraa. Siitä en tiedä mitä ovat muille lapsille lupailleet. Tytärpuoli sai viime vuonna miniläppärin heiltä, joten olisi kohtuullista, että poikapuoli saisi läppärin tänä vuonna ja Daniel kaukoputken. Mielestäni kaikille lapsille tulisi hommata lahjat samalla rahamäärällä. Olen nyt vuoden päivät seurannut poikapuolen surua, koska hän ei saanut viime vuonna läppäriä. Helpointa olisi ollut vaan viime vuonna ostaa se läppäri yhteiseksi lahjaksi isommille lapsille tai jättää yksinkertaisesti koko läppäri ostamatta. Sanoinkin viime vuonna, ettei läppäriä tulisi ostaa, koska siitä seuraa vaan ongelmia. Voi, kuinka oikeassa olinkaan!

Poikapuoleni on ollut erittäin reipas kotitöissä ja tsempannut kovasti koulussa niin, että numerot ovat nousseet. Tästä syystä sanoin hänelle, että Joulupukki saattaa hyvinkin tuoda tänä vuonna hänelle jotain kivaa extraa. Tytärpuoli taas ei kotona paljoa auttele ja pienikin kotityö on liikaa, joten hänen on turha odottaa extralahjaa, jos ei tyyli muutu. Päätin, että vain ne lapset jotka auttavat kotitöissä, saavat extralahjan. Pieni Wilbertkin siivoaa jo ja kantaa leluja laatikkoon sekä on pyyhkivinään pöytiä rätillä. :) Danielkin siivoaa ja imuroi parhaansa mukaan.

Itse ilmoitin läheisilleni, että toivon omalta osaltani, että jos he haluavat ostaa lahjan minulle jouluksi, he voivat ostaa Unisefilta pehmeän paketin, joka voi sisältää esim. joulukorin, malariaverkkoja, rokotuspaketteja, hätäapupaketteja, maapähkinätahnaa etc. Itselläni on jo kaikkea mitä tarvitsen, joten haluan antaa lahjani niille, jotka sitä tarvitsevat. Toivon, ettei yhdenkään äidin tai isän tarvitsisi maailmassa kokea oman lapsen sairautta tai kuolemaa siksi, että ei ole rokotteita tai ravintoa. Suomessa meillä on niin helppoa, kun on rokotusohjelma, on puhdasta vettä ja nälkään ei tarvitse kuolla. Sitä ei vaan ihmiset täällä tule usein ajatelleeksi, kun itsellä on kaikki hyvin ja ei tarvitse päätään vaivata tuollaisilla asioilla. Ostin Unisefilta jo joulukortit ja pikkuauton lahjaksi. Unisefin myyjät kertoivat auton olevan juuri samanlainen kuin oikea kenttäauto, joten eräälle pienelle pojalle se oli oiva joululahja. :)

Lahjoista puheenollen.. Mieheni osti minulle eilen söpön pienen lahjan. Suuri   ja hänelle siitä. Nyt sauna lämpenemään ja rentoutumaan rakkaan perheen parissa! Sunnuntaina onkin jo ensimmäinen adventti! :) Hauskaa viikonloppua kaikille!