Kevään kunniaksi tässä talossa tehdään remonttia. Koko remonttihan alkoi siitä, että kissamme ihan pikkuisen repi tapettia ja sen jälkeen kissa repi tapetteja vähän lisää. Loput tapettien repimiset jäivät sitten meille (kissa oli silloinkin "auttamassa").

Täällä pitäisi nyt sitten ensin pohjamaalata ja sitten maalata. Lattialistat vaihdetaan, pariin huoneeseen laitetaan laminaatti, eteiseen tulee sisäovi ja kaappeja lisätään. Matot menevät vaihtoon ja sohvat myös. Lisäksi pitää ostaa isoja huonekasveja.

Pihalla on myös pihatyöt päällä. Risuja on pitänyt kerätä ja lehtiä haravoida. Takapihan hommat on tehty pääosin ja etupiha on edelleen vaiheessa. Kalkkia ja tuhkaa on levitelty pitkin pihaa, josta nurmikko, pensaat ja kasvit kiittää. Mikä ihaninta, lumet ovat sulaneet pois ja kukkia puskee jo maasta ylös. Parit kukat ovat kukkineetkin takapihalla paikoissa, joihin aurinko paistaa. Näitä ovat olleet kääpiökellot ja violetit krokukset. Oli kivaa nähdä kevään ensikukkia. :)

Takapihallamme on kieloalue, joka pitää tuhota ja vaihtaa maa-aines multaan, jotta alueelle saa kukkapenkin. Pari muutakin kuoppaa pitää kaivaa kasveille ja tehdä kasvimaa. Se tehdään nyt niin, että laitamme vanhoja tiiliä sekä harsoa kuopan pohjalle ja sivuille ennen mullan laittamista, koska täällä on pienoinen myyräongelma. Tuo voi hieman estää sitä etteivät myyrät pääse jyrsimään kasveja.

Siemeniä olemme hankkineet pikkuhiljaa valmiiksi istuttamista varten. Nyt meillä on jo tomaatin, chilipaprikan (Jamaican bell), paprikan, kurkun, avomaankurkun, jättikurpitsan, kesäkurpitsan, lehtisalaatin ja silpoydinherneen siemeniä, joista osa istutetaan ruukkuihin jo tällä viikolla taimimultaan. :)

Jättikurpitsat ja kesäkurpitsat esikasvatetaan (niinkuin muutkin) ja sen jälkeen ne pääsevät kompostimultaan kasvamaan. Odotan suurta ja maukasta saalista, sillä kompostimullassa kurpitsat kasvavat aina hyvin. Tällä kertaa kurkut ovat itsepölyttyviä, koska jostain syystä (joka on huolestuttavaa) mehiläiset ovat vähentyneet ja viime kerralla en saanut kurkun kurkkua ja se harmitti kovasti. Kävin mehiläistenhoitajien sivuillakin ja tattadaa he vuokraavat mehiläisiä! Homma menee niin, että hoitajat tuovat pöntön pihalle ja mehiläiset pääsevät hommiin. Tuo on tietysti maksullista, mutta sitä voi harkita jos ei pörriäisiä näy silloin, kun niitä pitäisi näkyä.

Yksi jättisuuri haaste on ja se on pihakotilot, joita on, on ja on! Kohta ne taas mönkivät koloistaan tuhoamaan. Tänä vuonna niitä edelleen kerätään käsin se minkä ehditään ja levitellään etanakarkoitetta koko pihalle tuhkauksen lisäksi. Viimeksi kotilot söivät kaikki herneeni ja tuhosivat jopa raparperin eli ne ovat oikeita kiusankappaleita, joista ei tunnu pääsevän eroon millään. Tänä vuonna levitetään karkoitetta paksu kerros kaikkien kasvien ympärille ja juurille. Lisäksi nurmikko pidetään niin lyhyenä kuin vain voi (paitsi silloin kuin apila kukkii, minä haluan pörriäisiä pölyttämään).

D on käynyt puheterapiassa ja ylpeänä esittelee mitä kirjaimia on oppinut ja mitä tarroja saanut. Viittomatuntikin on taas takana ja tunti meni hyvin. Pelasimme pupupeliä, harjoittelimme viikonpäiviä, värejä, laskemista, eläimiä ja huonekaluja sekä huoneen järjestystä eli tilasuhteita.

Pienet poikani ovat taas ötököiden vallassa ja etsivät tarhan pihalta, meidän pihaltamme ja metsästä jatkuvasti hämähäkkejä, kärpäsiä, etanoita, matoja ja muurahaisia. Ostin heille ihan uuden lehden, jonka nimi on Hyönteiset. Lehden mukana tuli ihan oikea lintuhämähäkki neliön muotoisessa akryylikapselissa ja lehtikotelo sekä keruulaatikko tuleville hyönteisille, jotka ovat upotettuna akryyliin. Tuo lehti on hyvä tietopläjäys, vaikka montaa sivua ei lehdessä olekaan. Lehdessä kuitenkin kaikki on poikien mielestä "wau" ja "tosi siistiä". Ostamme siis uuden lehden tai sitten tilaan sen, ettemme vaan jää paitsi noista mahtavista ötököistä tulevaisuudessa. D raahasi Hyönteiset lehden tarhaankin ja kertoi kotona kuinka oli näyttänyt hämähäkkiä tarhan hoitajille ja ne olivat sanoneet "yök". Sekin oli sitten ollut siistiä, kun "tytöt" pelkäävät hämähäkkiä.. Yritin puolustaa "tyttöjä" kertomalla, että  tuo D ja W omistama lintuhämähäkki on vasta aika vauva, että lintuhämähäkistä tulee tosi iso aikuisena. Nooo, poika kysyi seuraavaksi syökö lintuhämähäkki ihmisiä, johon vastasin ettei se ihmisiä syö. Seuraavaksi kysyttiin että no, sattuuko jos saa sen myrkkyä. Vastasin ettei se hirveästi satu, mutta sattuu kumminkin. Sen jälkeen alkoi kysymystulva. Tippuuko käsi pois jos saa lintuhämähäkin myrkkyä? Meneekö hämähäkki nukkuessa suuhun? Syökö se silmiä? Voiko se syödä kissoja yms.. Siinä menikin puoli iltaa keskustellessa ennenkuin poika päätti tärkeän kyselytuntinsa. Kun seuraava lehti ilmestyy, on isukin vuoro hoitaa vastailu. Tämä vaatii työnjakoa. :)

Hauskaa loppuviikkoa!