Ihanassa puutarhassamme on kevättyöt alkaneet. Heti kun on vähän vapaata niin pitää laitella pihaa, joka on hauskaa ja rentouttavaa hommaa. On pitänyt tarkistaa omena- ja kirsikkapuut talven vaurioilta ja tarkistaa pitääkö oksia leikata vai ei ja tulos on, että pitää. Rusakko on käynyt nakertamassa oksia sieltä sun täältä, mikä tarkoittaa töitä minulle. Lunta olen lapioinut talon takaa, jotta pääsen kuokkimaan kukkapenkkejä. Osan kukkapenkeistä takapihalla olen saanutkin jo laitettua kuntoon. Risuja olen haravoinut pienten herrojen kanssa, joiden mielestä haravointi on varsin hauskaa hommaa. 

Pihapiirissämme asustelee iso pöllö, joka yritti pari päivää sitten saada oravan päivälliseksi. Orava oli nokkela ja kierähti aidan ympäri niin nopeasti, että pöllö meni siitä harhautuksesta sekaisin! Onnekas orava pääsi luikkimaan karkuun. Pistetilanne orava vastaan pöllö 1-0. 

Lapsien kanssa olen askarrellut, maalannut, leikkinyt, ollut puistossa ja tänään oli molemmilla tarhassa VASU-keskustelut. Molemmilla menee tarhassa loistavasti ja kavereitakin on paljon. Kaikki tarhan hoitajat ovat niin ihania ja positiivisia ja olen superonnellinen, että pienillä herroilla on niin mahtavat hoitajat.  Ainut harmi Danielin kohdalla on, ettei hän pääse integroituun erityisryhmään, koska toista ryhmää ei nyt perusteta. Pitää katsella myöhemmin miten hommat etenee ja jatkuuko edes Danielin ohjaajan työsopimus. Sitä ennen Daniel joutuu Helsinkiin osastojaksolle, josta tulee määräykset tulevaisuuden varalle. Minun pitää tällä viikolla soitella Helsingin sairaalaan ja kysellä koska seuraava osastojakso on. 

Thaimaastakin kuului taas, mihin olen ajat sitten hakenut töihin ja hupsheijjaa. Minut on jälleen valittu monen hakijan joukosta töihin. Loistouutinen! Mieskin on aivan riemuissaan asiasta! Käväisen elokuussa Thaimaassa parin päivän reissussa luultavasti sanomassa työpaikalle "tahdon" ja palaan takaisin. Raskas setti lentää kauan ja painua heti kentälle, mutta enköhän minä jaksa. Jos menen Thaimaahan töihin, ulkoistan firman siksi aikaa kun olen Thaimaassa ja siihen saan apua tähän erikoistuneelta firmalta. Helppoa! 

Eilen vein pyöräni huoltoon poikani tarhahoitajan miehelle, joka huoltaa pyöriä ja vietimme myös poikapuoleni syntymäpäiviä, joiden järjestäminen olikin suht haastavaa. Synttärit saatiin pidettyä ja herkut maistuivat itse sankarille ja vieraille! Herkkuina oli banaanikakkua, kaurakeksejä, marenkia, karkkia.. Tuon setin jälkeen ei vähään aikaan tee makeaa mieli. 

Seuraavat syntymäpäivät ovatkin sitten pikku-Wilbertillä, mutta vasta 13 kesäkuuta. Siihen on vielä aikaa, mutta pikkuhiljaa voi alkaa niitäkin suunnittelemaan. 

Nyt ulos kävelylle nauttimaan keväästä, kauppaan ja tarhaan hakemaan rakkaat palleroni kotiin!