Viime sunnuntaina pikku Wilbert oli tosi kipeä ja parkui epätoivoisena. Kuume oli noussut jälleen ja pienen sydän hakkasi nopeaan tempoon.. Sain varattua iltapäivystykseen pienelle ajan ja isi sitten vei pienen lääkäriin. Tällä kertaa todettiin korva-ja silmätulehdus ja lääkitys tuli: ab-kuuri ja kaksi eri silmälääkettä. Myös Danielille nousi sunnuntai-iltana kuume, joten tarhaan ei ollut asiaa.

Koko viikko (paitsi perjantaina) on mennyt pienten murujen sairastaessa kotona. Tuomaskin on ollut paljon iltavuoroissa, joten välillä on itsellä tuntunut, että seinät kaatuu kohta päälle. Pikku Wilbert on itkenyt kivusta ja ollut väsynyt ja kiukkuinen. Sama on ollut isommalla. Itsellenikin nousi viikon alkupuolella kuume, mutta en päässyt lepäämään. Yritin hoidella paperihommia ja virallisia puheluita sekä siivouksia heti, kun lapset nukahtivat.

Jotain muutakin silti mahtui viikkoon, nimittäin meille saapui tilaamamme Tefalin Actifry-friteerauskeitin! Tämä laite on unelma.. Keittimeen ei laiteta kuin aivan pieni tilkka öljyä ja ruuasta tulee todella hyvää! Olen nyt viikon aikana tehnyt friteerattuja banaaneja, friteerattua kanaa, vihanneksia, erilaisia perunoita ja kaikkea muuta! Mausteiden maku tulee laitetta käytettäessä puhtaana esille ja ehdottomasti voimakkaampana. Paistinpannulla mausteiden maku yleensä hukkuu ja mausteita on joutunut jatkuvasti lisäämään, jotta on saanut kaipaamaansa makua. Suosittelen laitetta kaikille hyvästä ruuasta nauttiville!

Viikolla tein itse myös munkkeja ihan perinteisesti kattilassa, koska lapset olivat kipeitä ja ajattelin piristää heitä herkuilla. :) Pienet herrat pitivät munkeista ja pian herkut olivat jo kadonneet parempiin suihin. :)

Perjantaina eli eilen lapset menivät tarhaan. Minä ja mieheni kiiruhdimme aamupäivällä kauppaan ja tapaamiseen. Sen jälkeen mies lähti iltavuoroon ja minä sain hetken olla ihan yksin! Jo tunti yksin raskaan viikon jälkeen on kuin taivas! :D Teki kyllä hyvää! Sen jälkeen aloitin tietokoneella istumisen ja hommat. Aika lensi kuin siivillä ja pian kiiruhdin jo hakemaan lapsia tarhasta. Siellä Daniel juoksi riemuiten minua vastaan ja halasi tiukasti. Pienempi taapersi nauraen mäkeä alas sen minkä jaloistaan ehti ja halasi myös äitiään koko pienen miehen voimalla. Että minä rakastan niitä pieniä!

Tänään lauantaina olisi minulla ja miehellä tiedossa yhteinen vapaailta! Saamme yhdessä hengähtää hetken ja käydä syömässä ulkona sekä rentoutua! Illalla sytytän kynttilät pihalle kaikkien kuolleiden läheisteni muistoksi ja yhden kynttilän kaikkien kuolleiden muistoksi.

Nyt alkaa kohtapuoliin olemaan aika, että päätämme mihin matkustamme jouluna.. Huomasimme kaupassa eilen, että kauppaan oli jo ripustettu joulukoristeita, kinkut olivat tulleet pakastealtaisiin ja joulusuklaat olivat ilmestyneet hyllyihin.. Kohta kaupoissa alkaa soida joululaulut ja ihmisten joukkohysteria alkaa. Minä haluan erilaisen, rauhantäytteisen joulun perheeni kanssa ja sen me myös saamme, mutta ainut vaikeus on päättää mihin se lentokoneen nokka osoittaa. Tänään on aikaa keskustella siitäkin ja saada jonkinlainen päätös aikaiseksi. Israelista olemme puhuneet viime aikoina ja Intiasta, mutta saas nähdä olemmeko kohta jossain Etelä-Amerikassa..

Ihanaa ja rauhallista Pyhäinpäivää kaikille!