Perjantaina herättiin taas tosi aikaisin ylös ja viikon unet ovat jääneet tosi vähäisiksi. Yöt on valvottu Wilberin (1 vuotta) hampaidentulon takia ja loppuyöt ovat menneet kuunnellessa kissojen rallia pitkin käytävää. Parin tunnin yöunien jälkeen on jo herätyskello piipittänyt ja eikun ylös.

Meillä oli pitkästä aikaa Wilbertin neuvola ja sinne suunnattiin heti aamusta. Wilbert oli taas kasvanut hienosti ja pitkä mies siitäkin tulee niinkuin veljestäänkin. Rokotuksenkin pieni sai ja nyt on se puoli kunnossa vähäksi aikaa perusrokotusten osalta. Ihanaa oli nähdä neuvolan terkkaria ja vaihtaa kuulumisia. Sovittiin, että käyn hänen luonaan rokotuttamassa ensimmäisen Twinrixin ennen kuin lähdemme reissuun ja loput pistän itse.

Neuvolan jälkeen sitten mies tuli hakemaan autolla ja heitimme lapsipuolet kouluun, jonka jälkeen he siirtyvät viikoksi toiselle vanhemmalleen. Alkoi tulla kiire ja K-raudan kautta kurvasimme takaisin kotiin, josta mies kiiruhti kiropraktikolle. Minä syötin pienille välipalaa ja yritin laittaa päiväunille. Mies kävi kotona ennen töihin lähtöä ja vasta sitten molemmat nukahtivat.

Väsytti aivan hirveästi, mutta olin päättänyt, että laitan hoitopöydän pois tilaa viemästä ja siivoan pienten vaatekaapit järjestykseen. No, projekti vähän venähti ja vei aikaa koko loppupäivän. Siirsin kirjahyllyn ja järjestin kaikki tavarat omiin paikkoihin erikseen ja se vei aikaa, koska juuri kun olin saanut siivottua, oli pienet miehet jo levitelleet kaiken lattialle. Vaatteiden jaottelu ja järjestely meni yllättävän kivuttomasti ja pieniä vaatteita tuli taas pari isoa paperipussillista. Flunssakin iski kovalla voimalla kesken siivouksen aivan yllättäen ja olin aivan puhki, kun olin saanut vielä imuroitua ja pestyä lattiat.

Mieskin tuli kotiin ja oli uupunut yhtä lailla. Tein ruuan kaikille ja sen jälkeen vietimme rauhallista perheiltaa ja eikun unta palloon tämän jälkeen. Sammuin kuin saunalyhty.

 

Lauantaina taas suht aikainen herätys, mutta olo oli flunssasta huolimatta ihan ookoo. Mies meni töihin ja minä puistoon lasten kanssa. Ystäväni Ansku tuli myös miehensä ja ihanan tyttärensä Nellin kanssa, joka on myös vähän yli 1-vuotta niinkuin Wilbertkin. Voin sanoa, että menoa ja meininkiä riitti!

Teimme hiekkakakkuja ja pienet hajottivat ne heti riemuiten. Kiikuttiin keinussa, oltiin piilosta ja kiipeiltiin telineillä. Vettäkin satoi, mutta meitä ei ole sokerista tehty. Aivan mahtavaa katsella pienten iloa ja touhuja. Välillä lensi lentokoneitakin taivaalla ja Daniel, jolla on vaikeuksia puheen kanssa, huusi kovaan ääneen: "Wau", kun lentokone lensi matalalta meidän ylitse.

Puiston jälkeen Ansku perheineen lähtivät kohti omaa kotiaan ja minä syötin pienille miehille ruuan ja sen jälkeen aa aa. Vaivattomasti meni nukahtaminen tänään ilman minkäänlaista kiukkua. Minulle jopa jäi aikaa valita ensi viikolla olevaan tarhan valokuvaukseen kuvausvaatteet pienille. Nyt on sekin tehty! Olen ollut niin ahkera, että ensi viikolla voidaan vaan ottaa rennosti ja tehdä vaan omat työt ja painua viikonlopuksi joogaamaan. Ihan mahtavaa!

Tänään illalla saunotaan rentoutuen perheen kanssa ja vietetään miehen kanssa laatuaikaa sen jälkeen, kun pienet ovat menneet nukkumaan iltasadun jälkeen.

Palkitsen itseni tänään viikon aherruksesta laittamalla kynnet kuntoon ja kasvonaamion naamalle ja avot, sitten taas kelpaa!

Odotan tosi innolla ensi viikon joogaa ja pitää pitää pystyssä, että flunssa on hellittänyt viimeistään silloin.