Tämä viikonloppu on mennyt tosi nopeasti! Pienten miesten kanssa ollaan leikitty, askarreltu, siivottu pihaa, piirrelty ja tietenkin oltu ulkona ihan vaan leikkimässä. Aloin myös joogaamaan, mutta sitä ei kestänyt kauan, koska molemmat pikkumiehet alkoivat matkimaan liikkeitäni ja hengitysrytmini meni aivan sekaisin, kun purskahtelin jatkuvasti nauruun.

Wilbert on oppinut kävelemään tosi hyvin ja tänään jo juoksi pihalla hiekkaämpäri kädessä kuin mikäkin vanha tekijä. Aivan mahtavaa!

Tänään olen siivonnut ja pessyt pyykkiä lasten kanssa touhuamisen lisäksi. Nyt on taas ihanan puhdasta! Olen alkanut suunnittelemaan listaa, jossa koko perhe osallistuu kotitöihin. Mies nyt on aina tehnyt osansa ja Daniel. Wilbertiltä on turha vielä odottaa kovin mittavaa apua. Lapsipuolista poika on ollut reipas ja tehnyt oman osansa, mutta tytärpuoli on alkanut laiskottelemaan ja pienikin työ tuntuu ylitsepääsemättömättömän vaikealta. Sotkea osataan mutta ei siivota. Itse olen päättänyt nyt, että joko kaikki siivoavat yhdessä tai sitten ei siivota ollenkaan. Luulenpa että siivous alkaa viimeistään maistumaan, kun kaikki käyttöastiat ovat likaisia tai ei ole enää mitään kivaa päällepantavaa, kun nekin ovat kaikki likaisia.

Miehen siskonpoika täytti tänään mahtavat kymmenen vuotta ja me menemme juhlimaan synttäreitä huomenna. Soittelin ja onnittelin poikaa jo ja tietysti käskin jättää meille huomiseksi vähän kakkua jemmaan. 

Olen ehtinyt suunnitella jo millaisen pipon ja kaulaliinan neulon pikku-Wilbertille syksyksi. Nyt vaan pitäisi aloittaa se neulominen, mutta luulenpa että se siirtyy ensi viikolle. Jokatapauksessa ajattelin käyttää mustaa ja vihreää lankaa sekä neuloa niistä hiirenhammasneuletta. Käytin juuri tuota hiirenhammasta edelliseen kaulaliinaan, joka tuli Danielille ja siitä tuli tosi kiva ja pojalle rakas.

Illalla on vuorossa paperihommia ja lisää paperihommia, mutta sitä ennen teen jotain ihanaa ruokaa. Paperihommat pitää paukuttaa nopeasti läpi, jotta jää aikaa viettää laatuaikaa miehen kanssa.

Huomenna on heti aamulla Danielilla lääkäriaika sairaalan lastenpolilla vilja-allergian takia ja vasta sen jälkeen on tarhaan meno. Huomiseksi on aika paljon kaikkea virallista hommaa, mutta ilta huipentuu sitten synttärijuhlintaan.

Viimeistään tulevana viikkona voin huokaista helpotuksesta, että firmaan liittyvä paperi- ja lupahässäkkä on viimein ohi! Olen tositosi onnellinen!