Ennen joulua etsin lumisadepalloa ja sitä ei helposti löytynytkään! Lopulta S-marketista löysimme pienen lumisadepallon, jossa oli Joulupukki, joulukuusi ja poro pallon sisällä ja pallon jalustaa koristivat pienet helisevät kulkuset. Pojat ilahtuivat kovasti lumisadepallosta ja minua se muistuttaa lapsuudestani, jolloin lumisadepallot olivat jouluisin yleisiä.

Meidän Joulu oli tehty koristellusta joulukuusesta, kynttilöistä, tuoksulyhdyistä, ihanilta tuoksuvista hyasinteista ja muista joulukukista, pipareista, hedelmä- ja taatelilakuista, jouluhalosta, joulusukista, joulupuurosta ja lumesta, joka ehti jouluksi. Annoimme rahaa poikien kanssa Pelastusarmeijan joulupataan ja vanha rouva, joka oli lippaan vartijana sanoi pojille, että rahan laittaminen lippaaseen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Niin totta! Toivottavasti kaikki saivat hyvän joulun. Edes ruuan osalta.

Joulu oli tässä perheessä täynnä rauhaa, hyvää ruokaa, Joulupukin odotusta ja lopulta lahjoja, joita lapset odottivat kovasti. Tv:stä piti ehdottomasti katsoa Lumiukko ja Samu-Sirkan joulutervehdys. Illalla saunottiin ja oma iltani vierähti lukiessa eniten toivomaani lahjaa nimittäin Reza Aslanin Kapinallinen-kirjaa. Tuo kirja on mahtava historiapläjäys hyvin tiivistettynä. Silti kirjan lukeminen vaatii historiantuntemusta Rooman ja Lähi-idän osalta, muulloin se ei avaudu täysin. Toivon, että Reza Aslan kirjoittaisi kirjalle jatkoa joskus tulevaisuudessa.

Pojat saivat lahjoja paljon ja isommat mukulat myös ja lapset viettivätkin leikkien, pelaten ja lukien koko aattoillan. Minä ja mies saimme rentoutua ihan rauhassa. :)

Joulun jälkeen pojat nauttivat lumesta pulkkaillen ja leikkien. Kävivät metsäretkelläkin luonnonpuistossa ja W hiihti elämänsä ensimmäisen kerran. Hiihto sujui ihan hyvin ensikertalaiseksi. Pari kertaa poika makasi maassa sukset ristissä tai kaatui pyllylleen, mutta aika pitkään pysyi myös pystyssä. D olisi myös lopulta hiihtänyt, mutta taas oli pojan jalka kasvanut ja hiihtomonot eivät mahtuneet.

Uusi vuosi vaihtui ja lapsia varten tuli ostettua raketteja. Sää oli muuttunut huonoksi ja joka paikasta lumet sulivat pois.

Söimme illalla nacholaatikkoa ja hot dogeja kokiksen kera ja illemmalla minä ja mies korkkasimme shampanjan ja pienet miehet korkkasivat uudet kokikset. Söimme sipsiä ja suklaata, joten ähky oli (taas). W ja D iloitsivat raketeista ja vuosi vaihtui naapurit vierellämme vuoteen 2015. Raketit olivat kyllä taas kauniita ja niitä oli ilo katsella omiemme ohella.

Seuraava juhla onkin tammikuun kuudes päivä, jolloin D täyttää jo 7 vuotta! Lahjaksi hän toivoo Silppuria, mutta olen jo kertonut että hän luultavimmin saa uudet hiihtomonot ja luistimet, koska vanhat ovat taas jääneet pieniksi.

Lauantaina 29.11 sai 500 ensimmäistä lasta Mikrokulmassa yllätyspussin ja lasten oli mahdollista tavata Joulupukki. Minä ja pienet ukot kiidimme taksilla sinne heti aamusta ja pojat ehtivät saada yllätyspussit. Sisältönä oli pari karkkia, Schleich tarroja ja pieni ahma, aurinkolasit ja ilmapallo. :) Lisäksi pojat tapasivat tietysti iki-ihanan Joulupukin! Tarkoituksena oli ostaa samalla reissulla myös moniväriset led-ulkovalot, mutta heillä ei ollut niitä vielä. Sitten kotiin iloisten poikien kera.

Tiistaina 2.12 oli pikku W:n joulujuhla, jossa kävi myös Joulupukki. Lapset esittivät joululauluja ja sen jälkeen söimme lasten leipomia pipareita ja joimme mehua. Juhla oli ihana joulukuusineen kaikkineen ja lapset lauloivat oikein hienosti, vaikka vähän pelottikin.

Torstaina 4.12 lähdimme illalla täältä etelästä ajamaan kohti Rovaniemeä ja saavuimme perille perjantaina aamulla. Majoituimme hotelli Scandic Rovaniemeen ja huoneet olivat siistejä, ruuat hyviä ja palvelu pelasi. Hotellia vastapäätä oli kauppakeskus ja mm. ravintoloita ja muita liikkeitä.

Kävimme Santa Parkissa perjantaina ja se sijaitsee napapiirillä. Paikka oli oikein kaunis luolineen ja valoineen. Siellä oli upeita jääveistoksia, postitoimisto, kauppoja, tonttujuna, askartelua, liukumäki, kahviloita ja tietysti sai käydä tapaamassa Joulupukkia ja siitä tapaamisesta meillä on valokuva kotona muistona (kuva pitää maksaa erikseen). Tuo tonttujuna oli elämys. Junasta näkee robottitonttujen puuhia ja liikkuvia robottieläimiä. W luuli kaikkia niitä eläviksi ja paikka oli toden totta elämys pienille ja isoillekin ihmisille.

Lauantaina kävimme Napapiirillä Joulupukin pajakylässä, joka on aivan satumainen paikka! Oli lunta, jouluvaloja, lapsille leikkipuisto, postitoimisto, kahviloita, liikkeitä, erilaisia elämyspaikkoja ja Joulupukki ym! Olisin varannut tuonne hotellin alunperin, mutta paikka oli täyteen buukattu. Pojat kävivät ajamassa moottorikelkoilla ja olivat mestareita heti sekä saivat ajokortin muistoksi. Alussa W istahti moottorikelkan päälle ja tiedusteli missä on avaimet.. Pitihän pojan päästä veljensä kera ajamaan ja se oli hurjan hauskaa. Miehelle maksoin moottorikelkkasafarin ja mies pääsi rallittelemaan vetäjän kanssa metsikköön. Mies oli aivan myyty moottorikelkkailulle, kun viimein saapui takaisin retkeltään. Minä olisin mennyt poroajelulle tai huskyajelulle, mutta turisteja oli valtavasti ja heidän vuoronsa oli varattu ennen minua. Omat ajeluni siirtyivät seuraavaan kertaan, mutta sain minä napattua hienoja kuvia upeista poroista. :) Tapasin kuitenkin Joulupukin pitkän jonotuksen jälkeen ja lapset saivat toivoa Joulupukilta mitä he toivovat lahjaksi. Ensin he tarkistivat että Joulupukki tulee jouluna, vaikka etelässä ei sataisikaan lunta. Joulupukki lupasi tulla. Pikku W ihmetteli miksi Joulupukilla on viikset ja Joulupukki kertoi, että siksi koska hän on niiiiiin vanha ukko ja vanhoilla ukoilla on viikset. Hän myös lisäsi, että hänellä on silmälasit siksi, että hän vanhana näkisi paremmin. :) D kyseli osasiko Joulupukki puhua englantia. Joulupukki kertoi varmalla äänellä, että kyllä hän osasi. Itseasiassa hän osasi puhua kaikkia maailman kieliä ja se oli pojista tosi wauuu.. W toivoi Joulupukilta Turtleseja ja "pahiksia". Joulupukki tiedusteli millaisia ihmeen pahiksia ja vastaus oli edelleen Turtleseja ja Star wars leluja. D toivoi Star Wars leluja ja lentokoneen. Sitten sanottiin hei hei ihanalle Joulupukille. Tapaamisen jälkeen W totesi, että hän kyllä aikoo muuttaa Joulupukin ja tonttujen luo, koska silloin saa joka päivä lahjoja ja joulupipareita eikä aina tarvitse pestä hampaita. :-D

Lauantai-iltana kävimme Ounasvaaralla laskemassa mäkeä laskettelurinteen vieressä ja siellä aikuiset laskivat pulkilla ja liukureilla mäkeä yhtä innoissaan kuin lapsetkin. Näkymät olivat upeat illalla täysikuun loistaessa taivaalta. :) Sieltä menimme ravintola Comicoon nauttimaan pihviateriat ja sitten hotelliin.

Sunnuntaina söimme hotellin aamupalan ja lähdimme huristelemaan takaisin kotiin. Matka oli pitkä ja väsyttävä, erityisesti lapsille, jotka eivät millään olisi jaksaneet istua autossa. Onneksi huoltoasemilta sai ostettua viihdykettä, joka lievensi hetkellisesti lasten ahdistusta. D:n lempparihuoltoasema on nyt Oulun ABC, että terkkuja sinne! :)

Matka oli kuitenkin ihana ja lumesta sai nauttia täysin rinnoin. Meille jäi valtava määrä hyviä muistoja, vaikka matka verottikin säästökukkaroani aika kivasti ja reissu oli vain viikonlopun mittainen. Jäin matkakassassani plussan puolelle eli matka tuli halvemmaksi kuin odotin. Nyt säästän taas matkatililleni, jotta se mikä on kulutettu, on palautettu. Sitten voi taas Lappihullut hurauttaa Lappiin, joka on täynnä ihanaa taikaa, mutta ensi kerralla viivymme pidempään! :)

Tällä viikolla jatkuu joulutunnelmat, nimittäin D:lla on esikoulun joulujuhla torstaina! Lisäksi on tiedossa joulukakkujen leivontaa, joulukorttien täyttöä ja D kummin tapaaminen sekä mahdollisesti myös W kummin tapaaminen! <3

Poikien tarhakuvatkin saapuivat viime viikolla ja hienot kuvat niistä tulikin. :) Kuvista sen näkee, kuinka lapset ovatkin taas kasvaneet ja muuttuneet. Tietyt asiat eivät kuitenkaan muutu ja ne ovat poikien silmien loisteet ja hurmaavat hymyt. <3

Viikonloppuna satoi lunta perjantaina ja pojat lähtivät pulkkailemaan heti, kun se vaan oli mahdollista. Seuraavana päivänä he rakensivat pakkaslumesta hienon Muumien möröltä näyttävän lumiukon, jolla oli kepit tyylikkäästi käsinä, kiviä suuna ja silminä ja nenänä toimi makoisa porkkana. Päähänsä lumiukko sai hellehatun ja käärmekaulaliinan. Pojat olivat oikein tyytyväisiä luomukseensa. :)

Tarhassa pojat ovat askarrelleet ja piirrelleet todella hienoja luomuksia ja kotona he jatkavat piirtelyitään. Tänään sain kotiin D:n tekemän taideteoksen, jossa oli puolikkaasta koivunlehdestä leikattu siili, jolle oli laitettu liikkuvat silmät ja sen viereen oli paperille liimattu vaahteran lehti, jolla oli myös liikkuvat silmät. Ihastuttava työ! W taas kantaa kotiin ihania piirroksiaan päivittäin tarhasta. On dinoa, robottia, sotilasta, kurpitsaa ja vaikka mitä!

Me suunnittelemme reissua Lappiin. Tarkkaanottaen Rovaniemelle. Siellä olisi tarkoitus käydä tapaamassa joulupukkia, laskea mäkeä, käydä poroajelulla, moottorikelkkasafarilla ja huskyajelulla sekä tietysti nauttia revontulista ja kauniista maisemista! :)

Tällä sekä ensi viikolla olisi tarkoitus tavata ystäviä, käydä laittamassa haudat kuntoon, harrastaa joululeivontaa sekä neulontaa. Teen villasukkia D:lle hyvin hitaalla aikataululla. Lapset haluavat myös aloittaa jouluaskartelun, joten sitäkin on luvassa tälle viikolle.

Odotan innolla marraskuun loppua ja joulukuuta, sillä silloin alkaa kaikenlaiset tapahtumat ja konsertit lapsille ja aikuisille.

Iloista viikkoa, xoxo!

Alkuviikosta D:lla oli Helsingissä silmälääkäri ja poika näki todella tarkasti. Taas on yksi asia hoidettu ja olen niin onnellinen, ettei mitään löytynyt. Poika kun on sairastanut koko lapsuutensa ja kyllä sitä toivoo, että sairaaloissa käyminen vähenisi. Nyt alkaa näyttää siltä, että se toive täyttyy. :)

Eilen sairastuin vatsatautiin, jota sairastan edelleen. Sain varmaan taas sairaalasta pöpön. Viime kerralla oli sama juttu, vaikka harrastankin aktiivisesti käsienpesua ja desinfiointia. Taidan kulkea kohta avaruuspuvussa ja toivoa ettei mikään tartu. Pikku W:kin on kipeä, mutta sillä on toistaiseksi vain kuumetta. Miehelläkin pyörii jo vatsassa, mutta tauti ei vielä ole puhjennut. D on terve ja sai nauttia tänään metsäretkestä tarhassa ja kertoi kuinka kivaa se oli ollut.

Pienillä pojilla on jo Joulukuume ja jokainen lelulehti luetaan tarkkaan läpi ja jokaisen lelun kohdalle tulee merkintä mitä pienet toivovat. He tietysti toivovat kaiken (paitsi tyttöjen leluja), mutta erityisesti Legoja (Turtles, Chima, Star Wars, Creator ja Ninjago). Listaan kuuluu Olaf-lumiukkopehmolelu, Apila-niminen pupupehmolelu, Nalle puh pehmolelut, ritarit, Turtlesit, hämähäkkimiehet, tarktorit ja rekat, dinosaurukset, lautapelit, savi ja puuh vaikka mitkä!

Tänään illalla katsotaan leffaa ja ollaan vaan.

Hauskaa viikonloppua!

Täällä on urakalla koverrettu kurpitsoista lyhtyjä. Kurpitsanlihasta tein kurpitsapiirakkaa ja tietysti paahdoin siemenet uunissa ensin keitettyäni niitä suolavedessä. Uunissa on kurpitsamuhennosta ja ihana tuoksu siitä tuleekin!

Ulos on laitettu haamu pelottelemaan etupihalle. Sen rakennuksessa on käytetty mm. puutarhaharsoa ja vanhaa pesulastaa sekä muovipusseja). Lisäksi pihalle lisättiin ulkovalosarja sekä lyhtyjä.

Pojat menivät tänään tarhaan viikatemiehenä ja vamppyyrinä, minä olen vihreähiuksinen noita, joka taikoo kaikki sammakoiksi. Mies ja isommatkin lapset pitää muokata pelottaviksi illan aikana, jos ne vaan suostuvat hurjaan muodonmuutokseen. :)

Illalla katsellaan kauhuelokuvia, syödään herkkuja ja kertoillaan kauhutarinoita.

Iloista iltaa kaikille, xoxo!

Viikonloppu täyttyi leivonnasta, lautapelin- ja muistipelin pelaamisesta, saunomisesta ja ärsyyntymisestä tuuleen, joka pöllytti puiston vaahteranlehdet suoraan haravoidulle pihallemme. Nyt niitä lehtiä on taas etupiha täynnä ja kohta kutsuu haravointikerta nro 2 tätä perhettä.

Kun ulkona tuuli viikonloppuna, varpuset kaivoivat etupihallemme maakuoppia itselleen ja sitä näkyä en vielä olekaan nähnyt. Siellä kuopissa ne sitten lekottelivat tuulelta suojassa varsin tyytyväisen näköisinä.

Sunnuntaina leikattiin miehen ja D:n hiukset. Pikku W halusi pitää hiuksensa pidempinä, joten sen hiuksia ei leikattu. Maanantaina minulle tuli kotiin kampaaja, joka värjäsi hiukseni melkein mustiksi (aikamoinen homma) ja nyppi kulmakarvat sekä meikkasi kevyen päivämeikin. Olipa ihanaa olla tuunattavana. :)

Maanantaina sitten etsittiin netistä pojille halloweenasuja, koska tarhalla on perjantaina jonkunlainen halloweenjuhla jota pojat odottavat kuin kuuta nousevaa. Alkuperäinen poikien idea oli, että D olisi ollut Batman ja W pupu, MUTTA poikien mielet muuttuivat välittömästi, kun näkivät naamiaisliikkeiden suuret pukutarjonnat.. Nyt isompi haluaa olla viikatemies ja pienempi kummitus tai musta ninja. Turtleskin käy pienemmälle ja poikkeuksena Darth Vader tai "joku muu" isommalle. D:lle kauhuasu oli uusi sana, jota se toisti illan aikana sen 250 kertaa (tarkistaen sanan joka kerta, että se varmasti oli oikein sanottu). D on sen 6 v. ja tärkeintä on siis, että muut lapset pelkäisivät sen asua.. W taas haluaisi, että se saisi kantaa leikkimiekkaa tai katanaa pukunsa mukana, mutta ei ymmärrä ettei tarhaan saa viedä leikkiaseita. Tänään puvut nyt sitten pitäisi tilata heti, kun saan lopullisen päätöksen siitä, mikä hahmo kukakin haluaa olla halloweenjuhlassa.

Tänään soittelin D puheterapia-asioista Kelan suuntaan ja täyttelin papereita mitä on pitänyt taas täytellä. Minulla on epävarma olo, että joku paperi on jäänyt lähettämättä tai täyttämättä, mutta en muista millään mikä paperi olisi kysymyksessä. Ehkä asia muistuu mieleeni tai sitten joku taho pyytää kohta lisäselvityksiä tai sitten olen muistanut kaiken mitä pitikin. Minun kuukausien mittainen flunssailu sotki pahasti normaalin papereiden täyttämis- ja lähetysrytmini ja epävarmuushan siinä iskee, mutta eiköhän nämä asiat selviä. :)

Mukavaa viikonalkua, xoxo!

Elokuun loppupuolella D meni sovitulle osastojaksolle Hyksiin ja dg on edelleen puheen ja kielenkehityksen erityisvaikeus ja lisänä tuli diagnoosiin hahmottamisen vaikeudet. Puheen tuotto ja ilmaisu oli edelliseen vuoteen verrattuna kuitenkin selkiytynyt paljon ja se on hyvä asia. Ensi vuonna poika menee polille ja osastojaksot loppuivat tähän. Puheterapia jatkuu ja viittomatunteja määrättiin hiukan lisää. Kouluun D menee erityisluokalle ensi syksynä ja kaikki sujuu niinkuin pitääkin.

D kävi lastenneurologillakin melkein heti osastojakson päättymisen jälkeen ja pojalla oli kaikki ookoo. :) Jatkossa sitten vaan seurataan tilannetta.

Tänään D kävi Hyksissä hoitajan tekemässä näöntarkastuksessa ja ensi kuussa on silmälääkäri. Sitten ehkä tulee taukoa lääkärissäkäynneille. :)

Ennen D:n osastojaksoa ostin D:lle puhelinliittymän, joka asennettiin vanhaan puhelimeen. Poika sai soittaa joka päivä ihan itse, että on tulossa taksilla kotiin ja kaikki sujui hyvin, vaikka tätä äitiä vähän jännittikin.

Tämän syksyn aikana perheemme on kasvanut yhdellä hengellä. Kunnaneläinlääkäri oli löytänyt pari kissanpentua maalta, jotka piti pelastaa. Noh. Poikapuoleni oli toivonut omaa kissaa ja suurten vastuukeskustelujen jälkeen otimme pienen tyttökissan meille. Sitten kun poikapuoli on aikuinen, kisu siirtyy hänen mukanaan uuteen kotiin.

Uusi kissa on aikamoinen ahmatti ja kukkaruukkujen tiputtelija. On myös pissinyt minun ja mieheni sänkyyn useaan otteeseen.. Ihana se kuitenkin on ja hyvin leikkisä. Meidän Norski sai uutta puhtia elämään, kun pikkukissa saapui ja huolehtii siitä nyt kuin omasta pennustaan. :)

Tuo meidän norski, herra K oli tässä syksyllä tiputuksessa vain pari viikkoa rokotusten jälkeen. Terveys romahti yllättäen ja sitten mentiin ja kovaa kohti eläintohtoria. Se sai vaikka mitä lääkkeitä ja siltä otettiin verikokeita, joista ei ilmennyt mitään. Kotona se popsi antibiootteja ja sai kipulääkettä. Nyt vointi on hyvä ja alamme pian varailemaan jälkitarkastusaikaa. Otatan varmuudeksi uudet verikokeet, jotta voidaan varmuudella sanoa että se on nyt terve.

Näin syksyn tultua pihamme on haravoitu jo kerran ja pensaat on leikattu. Ulkolintujen syöttäminen on alkanut ja voi, niitä on paljon! Variksia käy pihalla samaan aikaan parhaimmillaan 11 kappaletta ja pikkulintuja käy valtavina parvina. Harakoita käy pari kappaletta ja myös orava käy syömässä osansa. Pääosin lintulaudalla on käynyt talitiaisia, sinitiaisia, töyhtötiaisia, varpusia ja tikka. Tuo tikka on ruskea ja aika iso enkä vielä ole saanut selvitettyä mihin tikkalajiin se kuuluu.

Ostin uuden 240-osaisen ulkovalosarjan takapihan alppiruusuun ja jotta piuha riittää kunnolla takapihalle, piti ostaa uusi jatkojohto. Pian valot ripustetaan ja takapihan pimeyteen saadaan valoa.

Hiusvärinikin muuttui syksyn tullen blondista ihanan oranssinpunaiseksi. Ensi viikolla kampaajani tulee värjäysvisiitille ja saa samalla saksia poikieni hiukset uuteen uskoon. Käyntiaika on peruuntunut jo niin monta kertaa ettei tosikaan flunssailujeni takia, mutta nyt viimein saan hiukset ojennukseen. Minulla on jo tovin odottanut tumma suklaanruskea väri kaapissa, mutta katsotaan nyt mitä kampaaja loihtii lopulta. Ehkä se yllättää minut. :)

Iltojen pimetessä näin syksyn tullen, tulee polteltua sisällä kynttilöitä ja tuikkuja tuoksulyhdyssä. Ne tuovat kivaa tunnelmaa, mutta kaipaan silti kesää. Sen tuoksuja, vihreyttä, kukkia, lintuja ja aurinkoa. Enää n. 8 kuukautta seuraavaan kesään..

Pitkän flunssakierteeni jälkeen äitini osti yllätyslahjaksi minulle hyvän yleiskoneen tällä viikolla ja kone tekee taikinat, smoothiet, raastaa ja vaikka mitä! Lisäksi hän osti ihania kakkuvuokia ja hankki toisen raapimispuun kisuille! Näistä lahjoista hyötyy kaikki perheenjäsenet ja arki helpottui taas kummasti. :)

Hankimme uuden lieden syksyllä ja nyt meillä on induktioliesi, joka on nopea ja ihanan tehokas. En vaihtaisi sitä enää mistään hinnasta vanhaan lieteen. Tässäkin perheessä on sen verran paljon porukkaa, että jo se asia, että voi laittaa uuniin kaksi pellillistä ruokaa/leivonnaisia paistumaan kerralla on luxusta! Uuni ja liesitasot kuumenevat heti eikä 15. päivä. Ihanaa, ihanaa, ihanaa!

Pikkupojillani oli tarhassa ja eskarissa valokuvaus tällä viikolla ja kävimme miehen kanssa korjaamassa poikien hiuksia ennen veljesten kaverikuvausta. Nyt sitten jäämme odottelemaan valokuvia, joista tulee varmasti hyviä. W sai pukeutua hienoksi herraksi kahtena päivänä, koska hänen ryhmäkuvauksensa oli päivää aikaisemmin kuin D:n. Pikku herra ei pukeutumisesta onneksi pahastu vaan pikemminkin nauttii, kun saa olla hienona monta päivää. :)

Ulkona on tosi kylmä, joten ostin D:lle ja W:lle uudet talvihaalarit keskiviikkona ja D tarvii vielä uudet talvikengät. Vanhat talvikengät ovat taas jääneet pieniksi, mutta W:lle mahtuu vielä sentään sen vanhat talvikengät jalkoihin.

Pipot, lapaset ja kaulaliinat on kaivettu kätköistä esiin ja pesty eilen. Tämä poppoo pysyy nyt lämpimänä. :)

Nyt viikonlopun viettoon, xoxo! <3

D ehti käväistä hammaslääkärissäkin, kun piti tarkistaa missä ihmeessä ne yläetuhampaat viipyvät. Onneksemme saimme tietää, että ne ovat tulossa hitaasti, mutta varmasti! :)

W kävi myös päivystyksessä pikku paikkauksessa olohuoneessa riehumisen seurauksena. Poika kaatui silmäkulma edellä suoraan olohuoneen pöytää vasten ja kuten arvata saattaa, tuli pojalle silmäkulmaan syvä haava ja lähetin pojan isänsä kyydissä päivystykseen tikattavaksi. Haava oli syvä, mutta siistireunainen ja lopulta oli päädytty haavan liimaukseen ja sen päälle oli asetettu Steri-Stripit. Lääkäri oli kehunut poikaa, joka oli ottanut saamansa hoidon vastaan tyynen rauhallisesti ja kysynyt, koska sitä piikkiä oikeen tulee..

W kävi neuvolassakin ja poika kasvaa kuin rikkaruoho sateella ja kehitys on kaikinpuolin ok. Rokotuksen hän otti neuvolassa vastaan seisten eikä suostunut tulemaan syliin. Poika ei inahtanutkaan koko rokotuksen aikana ja sen jälkeen poistui tyytyväisenä neuvolasta. Poika haluaa olla kovasti niinkuin suuri ja mahtava supersankari Hulk, joka on tosi rohkea. Täytyy myöntää, että poika oli ihailtavan rohkea.

D:lla alkaa viikon päästä osastojakso Helsingissä ja poikaa jännittää ihan hirveästi. Käytämme samaa taksikuskia, joka on aina vienyt D:n sairaalaan. Poikaa helpottaa hieman kun hommat kulkee niinkuin ennenkin.

Täällä on ollut remppaa ja lapsipuolten huone on nyt valmis lukuunottamatta ikkunalasia, joka pitää vaihtaa. Lasiliike kertoi tänään, että he saavat hommat hoidettua yhdessä päivässä. Mahtavaa! Pian jatkuu remppa keittiöön ja sitten olisi vielä olohuone rempattavana.

Minä tein iki-ihanan ostoksen. Olen nyt uuden ompelukoneen onnellinen omistaja! Alkuompelut eivät tosin sujuneet hyvin, koska alalanka veti kankaassa jatkuvasti ihme sotkuun. Hermot meni. Monen ompeluyrityksen ja selvittelyn jälkeen avasin koko puolakotelon ja tuosta vaan ongelma ratkesi. Puolakotelossa olevassa metallinupissa (mikä lie nimeltään oikeasti) oli vihreää lankaa solmussa, joka ei siis ollut omaa lankaani! Ei siis ihme että alalanka sotkeentui.. Olen elänyt luulossa, että ompelukoneita ei testata tehtailla, mutta nähtävästi ne jotenkin testataan. Vihreän solmulangan poiston jälkeen kone toimii kuin unelma ja se on tärkeintä. :)

Viime perjantaina pikku-ukot kävivät parturissa ja peikkotukat ovat taas historiaa. Nyt on hienot hiukset molemmilla.

Minä kävin hammaslääkärissä tänään ja sain kehut hienoista hampaistani, joissa reikiä oli tasan nolla! Yksi hammas pinnoitettiin ja hammaskivet poistaa myöhemmin suuhygienisti. :)

Kisu menee tällä viikolla eläintohtorille rokotuksia (kolmoisrokote+rabies) ja matokuuria varten, joka laitetaan niskaan. Aine kuulemma tappaa kaikki matoset sun muut, jos niitä on. Kissaipana on varmasti tuon reissun jälkeen ihan poikki ja väsynyt, mutta helpompaa se on, että laitetaan kaikki kerralla niin ei kisun tarvi stressailla liikoja.

Tällä viikolla keräämme marjapuskista viimeiset marjat ja keräämme loput herneet. Syksy tekee tuloaan -ihan yllättäen. Äsken oli helle ja nyt paleltaa.

Kivaa viikkoa, xoxo!

Toinen asia on tuo kondensoitu maito. Alkuperäinen resepti sen vaatii, mutta sen(kin) voi korvata kermalla hätätilassa. Kondensoitu maito on tiivistä ja se sisältää 45 % sokeria eli jos käyttää kermaa, pitää muistaa lisätä siihen reilusti sokeria.

Kolmas asia on, että pohjaan tarkoitettu keksi ja voimäärä riippuu siitä, kuinka pieni/suuri piirasvuoka on. Minun vuokani on halkaisijaltaan 27 cm ja tuo keksimäärä ja voimäärä riittää siihen. Jos halkaisija on suurempi, kannattaa lisätä keksi ja voimäärää.
 

Pohja:

200 g digestive-keksejä

75 g suolatonta voita sulatettuna

-Murskaa keksit pussissa murusiksi ja sekoita muruseos sulatettuun voihin. Painele seos piirakkavuoan pohjalle

-paista pohjaa uunissa 150 asteessa 8-10 minuuttia. Pohja ei saa ruskistua.

Täyte:

4 key limen mehu

4 kpl keltuaisia

397 g (1 prk) kondensoitua maitoa (saa ostettua esim. Lidl, suurimmat marketit)

2-3 tl key limen kuorta raastettuna

-Vatkaa tai laita kaikki täyteaineet tehosekoittimeen niin, että ensin keltuaiset rikotaan ja sitten lisätään kondensoitu maito, key limen mehu ja kuoret. Sekoita. Levitä täyte esipaistetun pohjan päälle ja paista piirasta 175 asteessa 10 minuuttia. Ota piiras uunista.

Marenkipäällinen:

4 valkuaista

pieni ripaus suolaa

6 rkl sokeria

ripaus vaniljasokeria

-Vatkaa munanvalkuaiset, suola ja sokerit vaahdoksi. Jos haluat tarkistaa onko marenki sopivan kiinteää, käännä kulho ylösalaisin. Jos marenki ei tipahda kulhosta, se on valmista.

-Levitä tai pursota marenki paistetun ja jäähtyneen piirakan päälle ja paista uunissa n. 8 minuuttia (niin kauan että marenki on ruskettunut).

Anna piirakan jäähtyä ja laita jääkaappiin. Tätä herkkua pitäisi pitää jääkaapissa ainakin tunti ennen tarjoilua.

12.-13.7 yöllä oli ilmeisesti lapsipuolista toinen jättänyt jääkaapin oven yöksi auki ja heräsin lauantai-aamuna siihen, että mies huusi että jääkaappi on hajonnut. Suututti toden teolla. Ruokaa oli mennyt piloille ja sitten alkoi kyttääminen lähtisikiö jääkaappi viilenemään vai tulisiko reissu kodinelektroniikka liikkeeseen. Meni puoli päivää enenkuin pystyi huokaamaan helpotuksesta. Sen tuo aiheutti että sain hitonmoisen migreenin.

Viime viikon tiistaina kiva meno jatkui. Naapurin aikuinen poika tuli ilmoittamaan poliisiauton käynnin jälkeen, että taloon oli murtauduttu yöllä ja kaikki oli mullin mallin ja verhotkin oli vedetty alas! Itse talon omistaja oli ollut reissussa. Kukaan naapurustosta ei ollut kuullut mitään. Ei mekään, vaikka nukumme tuuletusikkunat auki. Sitten tuli poliisin tutkintaryhmä ja teki työnsä ja lähti. Illalla kävin naapurissa, kun naapuri kutsui kylään. Näky oli lohduton. Papereita, vaatteita ja tavaroita oli sikinsokin joka paikassa. Rouvan kuolleen miehen lompakosta oli viety kymppi. Suututti ja raivostutti. Murto on vähän niinkuin raiskaus tietyllä tapaa. Siinä mennään ihmisen henkilökohtaisen rajan yli. Kosketaan siihen mikä ihmiselle on pyhää.

Tänne tulee nyt sitten turvakamerat ja hälyttimet. Niin on yksinkertaisesti parasta. Viime syksynä toinen naapurimme juoksi yöllä nuorisopoikalauman perässä yöllä, mutta he ehtivät autolla karkuun ja naapuri ei ehtinyt saada rekisterinumeroa. Kerran täällä tapahtuu tällaista säännöllisen epäsäännöllisesti, on kunnon turvalaitteet paikallaan.

Viime tiistaina ostin meidän jättikisulle Peten koiratarvikkeesta kattoon asti olevan kiipeilypuun samalla kun ostin märkäruokalaatikon ja kuivamuonaa. Kisu on seitsemännessä taivaassa, koska rakastaa kiipeillä korkeuksissa. Lisäksi kissa vahtii omaa "puutaan" lattialta, ettei vaan kukaan mene koskemaan sen ikiomaan leikkipaikkaan. Tuo oli kyllä paras ostos kissalle ja mietimmekin miehen kanssa, jos ostaisimme toisenkin korkean kiipeilypuun arvon kissaherralle toiseen huoneeseen, jotta kissa voisi sitten omien tunnetilojensa mukaan vaihtaa kiipeilypuuta, kun haluaa.

Viime keskiviikkona kävi D kummi ja minun ystäväni vierailulla tyttönsä ja pienen vaava-poikansa kera, joka oli niin suloinen että! Annoin vähän vauvanvaatteita mukaan, koska täällä kaapit vaan pursuavat niistä. Pojista oli kivaa leikkiä ystäväni tytön kanssa ja kotiinlähtö tulikin aivan liian pian. Onneksi pian näemme ystäväni tytön synttäreillä, jossa leikit saavat taas jatkua. :)

Viikolla olen ollut helisemässä mukuloiden kanssa. Miehen kanssa on keskusteltu lasten kurista ja tietokoneen ja elokuvien katselusta, jonka piti olla lapsilla sen 1 h/pvä yhteisen sopimuksen mukaisesti. Nyt on tilanne se, että kun lapsipuolet tulevat, he viettävät 95 %:sti aikaa omassa huoneessaan niin, että toinen pelaa ja toinen katsoo leffoja ja kotitöitä ei tehdä, pyysi hyvällä tai pahalla. Syödään, nukutaan ja joko pelataan tai katsotaan leffoja. Pienet pojat taas joutuvat tekemään kotitöitä ja he katkeroituvat ja huutavat siitä, että he joutuvat tekemään kotitöitä eivätkä pääse pelaamaan. Viikko oli täynnä jupinaa, huutoa ja suuttumista pääosin. Ei kiva. Jos lapsilta ei vaadita, tehdään karhunpalvelus lapsille. Kotitöillä osoitetaan, että paikka ei ole hotelli vaan kaikkien yhteinen koti. Eronneiden vanhempien tulisikin tajuta se, että huono omatunto ei auta lasta eikä myöskään lahjominen eikä kilpailu. Minäkin äitipuolena olen saanut toimia likaämpärinä ihmisten selvittämättömille tunteille ja alkaa olla mittari täynnä sitä, että raha ja apu kelpaa erilaisissa muodoissaan koko poppoolle, mutta mitä saan siitä itse? Nyt on miehen korkea aika pistää kuri ja järjestys sekä katsoa että lasten epätasa-arvoinen kohtelu loppuu. Olen vahvasti sitä mieltä, että kaikki eronneet (jos on lapsia) pitäisi laittaa lapsineen perhepsykologille kahdeksi vuodeksi niin, että joka viikko olisi tapaaminen. Silloin kaikki erossa mukana olleet osapuolet saisivat kertoa patoutumiaan ammattilaiselle ilman, että negatiiviset tunnetilat siirtyisivät osapuoliin, joilla ei ole mitään tekemistä koko eron kanssa.

Olen itsekin ollut lapsipuoli pari vuotta isäni kuoleman jälkeen eikä kyllä ollut meidän perhe-elämämme sellaista, että sen puolikkaan olisi ikinä tarvinnut kuin pyytää kerran, jos silloinkaan. Yleensä kun hän tuli kotiin käymään, oli kaikki jo tehty. Siivoukset, pyykinpesut ja ruuat yms. Se johtui siitä, että minä hyväksyin äitini kumppanin, koska halusin äitini olevan onnellinen. Äitini puhutteli minua kyllä suhteensa alussa ja toivoi että tottelen hänen uutta kumppaniaan toisena aikuisena. Niin teinkin. Lisäksi muistin äitini kumppanin syntymäpäivät, muistin häntä jouluna ja iloitsin kiitollisuudella, jos hän hankki minulle jotain ja ihan ilman muistutusta. Avainsana onkin kasvatus. Itse voin sanoa, että rakastin äitini kumppania ja me osasimme olla perhe.

Eilen kävimme vaateostoksilla Jumbossa ja siellä suunnalla oli hirvittävä ukonilma. Pienille pojille piti ostella tarhaan ja eskariin uusia vaatteita ja D sai Angry birds pitkähihaisen paidan, Avengers T-paidan ja uudet mustat verkkarit ja W sai Batman pitkähihaisen paidan, Spiderman T-paidan ja mustat uudet verkkarit. Samalla ostimme D kummin tytölle vaatelahjan. Minä ja mies ostimme alusvaatteita ja lopulta menimme Prismasta ostamaan evästä lentokoneiden bongauspaikalle. Samalla mukaan tarttui maxikokoinen muffinssivuoka, jossa on paikat kuudelle muffinssille. Tuo vuoka oli juuri sellainen, jota olen kaivannutkin ja otin sen käyttöön samana iltana tekemällä suolaisia muffinsseja, nam!

Tänään aamu alkoi ikävästi (taas). Silläaikaa, kun minä olin suihkussa, oli pikku W löytänyt jostain kuulakärkikynän, jonka oli repinyt pöydälle auki. Kynän musteet vuotivat.. Tuloksena smurffilta näyttävä poika, laminaatti musteessa, olkkarin pöytä musteessa, wc:n ovi musteessa, valokatkaisija musteessa ja pojan merihenkiset lelut musteessa.. JA hiuslakka finaalissa jolla sen musteen saa irti. Tottakai! Kynsilakan poistoainekin oli käytetty. Arghhhhhhh! Mies kävi töiden lomassa kaupassa ja toi pari pulloa kynsilakan poistoainetta ja sillä hankasin smurffipoikaa ennen pojan suihkua. Pinnoilta yritin poistaa mustetta aluksi laimennetulla tärpätillä (ilman tulosta). Taikasienellä lähti (onneksi) olkkarin pöydän ja laminaatin musteet lopulta. Edelleen on silti mustetta joka ei irtoa.. :-( Tänään sitten kauppaan hiuslakkaostoksille. Poika on nyt puolikas smurffi ja oppi kyllä (toivottavasti) kerrasta että tuollainen sörssääminen loppuu.

Päätin, että huono-onnisuus saa luvan nyt riittää ja tänään olisi tarkoitus valmistaa maailman paras makea piiras eli key lime pie. Teen sen paksulla marenkikuorrutuksella, koska se on mielestäni se ainut ja oikea. Pistän kuvia piiraasta ja reseptin tulemaan tällä viikolla kun ehdin. :)